.
Kiinnostaako huumeet?
Kirjoituksia ehkäisevän huumetyön kulisseista
Tervetuloa YAD Youth Against Drugs ry:n blogiin.
Julkaisemme järjestön työntekijöiden, vapaaehtoisten sekä toisinaan vierailevien kynäniekkojen mielipiteitä ja kokemuksia ajankohtaisista asioista huume- ja järjestökentältä.
Pääset siis kurkistamaan ehkäisevän huumetyön kulissien taakse.

YAD kutsuu käyttäjät vähentämään kannabikseen liittyviä haittoja!

huhtikuu 15, 2014

myssy2logoYAD haluaa Myssy pois silmiltä vol. 2 -kampanjallaan näyttää, että kannabiksen käytöstä aiheutuvien haittojen tunnistaminen ja tunnustaminen ei tuo mukanaan tarvetta moralisoida eikä syyttää käyttäjiä saati vaatia päitä vadille. Haittojen vähentämistä on yhtä lailla yhteiskunnallinen vaikuttaminen käyttäjien ihmisoikeuksien tasa-arvoisen toteutumisen puolesta kuin myös kiihkoton ja asiallinen tiedottaminen vaikkapa synteettisten kannabinoidien riskeistä, vähemmän haitallisista tavoista käyttää kannabista tai keinoista välttää rekisterimerkinnöistä aiheutuvia sosiaalisia ongelmia. Toivotan kaikki kannabikseen liittyvien haittojen vähentämisestä kiinnostuneet tervetulleiksi Savua ilman tulta – kannabis ja haittojen vähentäminen -seminaariin, joka järjestetään Helsingissä tiistaina 29.4. Seminaarin järjestävät yhteistyössä YAD ry, Suomen kannabisyhdistys ry ja Humaania päihdepolitiikkaa ry. savua-ilman-tulta-seminaari

 Lataa tästä Savua ilman tulta -seminaarin mainos (pdf).

Valtiollisissa huumausainestrategioissamme jo pitkään mukana keikkunutta huumehaittojen vähentämistä on käytännössä ollut vaikeaa integroida tiukkaan kontrollipolitiikkaan, jossa jo käyttö ja hallussapito nähdään rangaistavina tekoina. Käyttäjien saamat tuomiot ja rekisterimerkinnät johtavat helposti työllistymisvaikeuksiin ja muihin sosiaalisiin haittoihin. Ellei huumehaittojen vähentämisen tavoitetta hahmoteta tarpeeksi monipuolisesti, on vaarana, että yhteiskunta panostaa pelkkiin kontrollitoimiin. 2000-luvun alun käyttörikosuudistuksen tuomat muutokset käytännöissä määrittelivät huumepolitiikkamme suunnaksi pyrkimyksen mahdollisimman monien käyttäjien sakottamiseen. Rankaisemisen näkeminen huumeongelman ratkaisuna pönkittää kuitenkin entisestään myös niitä asenteita, jotka ajavat käyttäjiä yhteiskunnan marginaaliin.

Esimerkiksi tällaisista asenteista voi mainita sisäministeri Päivi Räsäsen peräänkuuluttaman yhteiskunnan antaman moralistisen viestin siitä, että huumeidenkäyttö ei ole yhteiskunnassamme hyväksyttävää. Oli moraalisesta hyväksyttävyydestä nimittäin mitä mieltä tahansa, niin jokaisen realistin on kuitenkin hyväksyttävä huumeidenkäyttö yhteiskunnallisena tosiasiana, joka vaikuttaa todellisuuteen riippumatta siitä, mitä laki käytöstä sanoo. Jaakko Hämeen-Anttila kirjoitti mainiossa Trippi ihmemaahan – huumeiden kulttuurihistoria -kirjassaan, että ennen huumeiden kriminalisointia yhteiskunnan sosiaalinen kontrolli esti nykyistä paremmin käyttäjiä ajautumasta ongelmakäyttäjiksi. Tällä hetkellä suomalainen yhteiskunta viestii rikosseuraamuksillaan käyttäjille, että kannabiksen käyttäminen on tuomittavaa. Varsinaisen rikostuomion ohella kannabiksen käyttö voi kuitenkin huumeisiin liittyvän asenneilmapiirin vuoksi johtaa myös vakavampiin seuraamuksiin; käyttäjää uhkaa myös jonkinlainen yhteiskunnan luottamuksen – sekä mahdollisesti ajo-oikeuden ja työ- tai opiskelupaikan – menettäminen.

Suomessa huumehaittojen vähentäminen on perinteisesti tarkoittanut kovia huumeita suonensisäisesti käyttäville suunnattua terveysneuvontaa ja ruiskujenvaihto-ohjelmia. Koska alun perinkin haittojen vähentämisessä on ollut kyse myös taistelusta syrjiviä ja käyttäjien terveyden edistämistä haittaavia asenteita vastaan, niin en näe mitään todellista syytä rajoittaa haittojen vähentämistä kovien huumeiden käyttäjiin. Myös kannabiksen käytöstä aiheutuvia haittoja voi ja kannattaa vähentää. Sosiaalisten haittojen vähentämiseksi tarvitaan avointa vuoropuhelua, jossa myös käyttäjät otetaan huomioon tasavertaisina keskustelijoina. Nykyisen huumausainelain mukaan mahdollisuutta luopua toimenpiteistä tulisi soveltaa käyttörikosten kohdalla silloin, kun teko on ollut kokonaisuutena arvioiden vähäinen. Tämän toteutuminen käytännössä edellyttäisi lainvalvojilta ja syyttäjiltä asennemuutosta.

Se, että kannabiksen käytöstä rangaistaan niin ahkerasti edelleen, kertoo syvälle juurtuneista asenteista. Nämä asenteet heijastuvat myös siinä sosiaalisesti hyväksytyssä tavassa puhua käyttäjistä jonkinlaisina laillisen yhteiskunnan ulkopuolisina ”hörhöinä” tai ”narkomaaneina”, joilla ei ole lupaa tai edellytyksiä osallistua normaaleihin yhteiskunnan toimintoihin. Kumpi heikentää enemmän käyttäjien edellytyksiä ja halua osallistua yhteiskunnan toimintaan – kannabis vai leimaaminen? YAD tempaisi viime vuonna narkomaanileima-kampanjallaan, jonka yhteydessä kyseltiin: ”onko jokainen huumeita käyttävä narkomaani?” Ainakin tutkimuksiin vastaavista käyttäjistä osa mieltää käyttävänsä kannabista sekä päihteenä että lääkkeenä. Tiedetään myös, että etenkin psyykkisistä sairauksista kärsivät käyttäjät kokevat päihteidenkäytön usein jonkinlaisena itselääkintänä. Alkoholin kohdalla taas tunnetaan vanha viisaus, jonka mukaan niin suurta ongelmaa ei olekaan, ettei sitä juomalla saisi pahennettua. Uskallan väittää omaan kokemukseeni nojaten, että tämä pätee muihinkin päihteisiin, kannabis mukaan lukien. Ongelmasta kun saa helposti päihdeongelman lisäämällä siihen päihteen.

Mutta kenellä lopulta on oikeus määrittää, mistä käytössä on kyse – käyttäjällä vai ainoastaan lääkärillä? Mikä määrittää eron kannabiksen päihde- ja lääkekäytön välillä? Näiden kysymysten käsittely lienee jäänyt vaillinaiseksi, kun lääkekäyttö on yhä siinä määrin tabu, että reseptiä on vaikeaa saada. Erityisen vaikeaa se on silloin, jos on erehtynyt kokeilemaan kannabista omatoimisesti lakia rikkoen. Lääkärit eivät välttämättä uskalla kirjoittaa potilailleen kannabisreseptejä leimaantumisen ja siitä seuraavan uran katkeamisen pelossa. Samoin myös lääkekäyttäjät joutuvat edelleen kokemaan huumeidenkäyttäjäksi leimaamista, vaikka heille päihdyttävyys on yleensä vain ei-toivottu sivuvaikutus. Tästä nähtiin hiljattain esimerkki TV2:n A2 kannabisillassa esiintyneen kannabista lääkkeenä käyttävän MS-tautipotilaan Tuomas Lustigin julkisessa herjaamisessa. ”Pipopään” ominaisuudessa nettikansan sylkykupiksi joutunutta Lustigia haastateltiin sittemmin Helsingin sanomissa, jossa itse asiakin saatiin sanotuksi, kun päihdekäytön haamu ei estänyt aiheen käsittelyä kiihkottomasti.

YAD haluaa ottaa kannabiksenkäyttäjät mukaan kannabikseen liittyvien haittojen vähentämistyöhön, tarkoitettiin haitoilla sitten lainsäädäntöön tai itse aineeseen liittyviä haittoja. Käyttäjät tietävät parhaiten, mitä haittoja kannabiksen käyttö tuo mukanaan, joten on luontevaa myös tehdä haittojen vähentämistyötä yhteistyössä heidän kanssaan. Lakien muuttaminen on vaikutuspiirimme ulkopuolella, mutta voimme tehdä vaikuttamistyötä viranomaisten suuntaan rangaistusten kohtuullistamiseksi vähäisissä omaa käyttöä koskevissa tapauksissa. Pyrkimyksenämme on syrjäytymisen ehkäisy ja yhteiskunnan resurssien järkevä käyttö. Lisäksi haluamme tukea asiallista ja monipuolista keskustelua ja levittää tieteellisen tiedon ohella myös kokemustietoa suoraan käyttäjiltä käyttäjille. Haluaisitko sinä olla tuottamassa laadukasta kannabikseen liittyvien haittojen vähentämistä?

Olit sitten nykyinen tai entinen kannabiksen päihde- tai lääkekäyttäjä, kutsumme sinut mukaan Myssyryhmään, joka erikoistuu haittojen vähentämiseen internetin välityksellä! Myssyryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran perjantaina 25.4. klo 15 YAD:n Tampereen toimistolle pohtimaan yhdessä maailman valloitusta ja vähän muutakin. Myssyryhmä laittaa siis viisaat päänsä yhteen ja suunnittelee haittojen vähentämiseen ja riskiehkäisyyn tarkoitettua tietosisältöä kartoittaen samalla tarpeita kannabiksenkäyttäjille räätälöitäville matalan kynnyksen palveluille. Päihdelinkin foorumiin ensi syyskuussa A-klinikkasäätiön kanssa yhteistyössä avattava Savusauna keskittyy kannabisasioihin, ja tarkoitus on saada sinne erilaisten asiantuntijavieraiden lisäksi käyttäjien toisilleen tuottamaa vertaisneuvontaa eri teemoista. Voit ehdottaa Savusaunassa käsiteltäväksi haluamaasi teemaa täällä! Perehdytämme ennen syksyä vapaaehtoisia vertaisneuvojia Savusaunaan; toimia voi myös nimettömänä.

Jos olet kiinnostunut lähtemään mukaan Myssyryhmään tai haluat muuten vaan lisätietoja, lähetä ihmeessä sähköpostia osoitteeseen juuso.armila@yad.fi tai rimpauta minulle numeroon 040 721 2415.

Bonus: YAD valmistelee myös vanhemmille suunnattua opasta teemalla ”mitä lapsesi haluaisi sinun tietävän kannabiksesta”. Mitä olennaista sinun vanhempasi eivät aikanaan tienneet (ennen kuin jouduit vääntämään sen heille rautalangasta 152 kertaa)? Ideoita tuohon oppaaseen sisällytettäviksi aiheiksi saa paiskoa tännepäin!

– Juuso Armila, YAD Youth Against Drugs ry

Yksi kommentti artikkeliin ”YAD kutsuu käyttäjät vähentämään kannabikseen liittyviä haittoja!”

  1. Haitoiksi kannabiksesta olen kymmenen vuoden säännöllisen satunnaisen käytön jälkeen todennut poliisikuumotukset. Muuten kys. kasvista ei ole ollut itselleni kuin hyötyä (:

Jätä kommentti

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.