.

Ongelmakäytöstä toipuminen

Pahimmillaan päihteet voivat ottaa elämästä vallan niin, että päihteiden käytöstä tulee koko elämän sisältö. Käyttö alkaa ehdollistaa elämää ja aiheuttaa psyykkisiä, fyysisiä tai sosiaalisia ongelmia. Päihderiippuvuuteen liittyy voimakas halu käyttää ainetta ja kykenemättömyys hallita sen käyttöä. Ainetta käytetään esimerkiksi enemmän kuin oli tarkoitus ja sen hankintaan ja käyttöön kulutetaan paljon aikaa. Toleranssi eli sietokyky kasvaa ja saadakseen aiempaa vastaava vaikutus, annosta on nostettava. Harrastukset, sosiaaliset suhteet ja työ voivat kärsiä käytön takia ja saattavat jäädä kokonaan elämästä. Vaikka käytön haitat tiedostettaisiin, päihderiippuvainen jatkaa aineen käyttöä haitoista huolimatta.

Päihteiden käytön lopettaminen ei ole kaikille helppoa ja päihderiippuvuus onkin monien tekijöiden summa. Riippuvuus jaetaan yleensä kolmeen eri alueeseen: psyykkinen/henkinen, fyysinen ja sosiaalinen riippuvuus.

Riippuvuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat käytetyn aineen ominaisuudet, käytetty määrä, käyttötapa, käyttäjän persoonallisuustekijät, perinnöllisyys, ympäristö, vanhempien malli, kaveripiiri, elämän kriisit.

Toipumisessakaan ei pitäisi tuijottaa pelkästään itse aineen käytön lopettamiseen, vaan myös toimintakykyyn ja muuhun elämän laatuun. Lopettamisessa on omat vaikeutensa ja toipumisen alkaminen edellyttää sitä että henkilö pystyy myöntämään ongelmansa ja haluaa muutosta. Aineista irrottautuminen ei välttämättä onnistu ensimmäisellä kerralla vaan toipuminen on pidempiaikainen prosessi.

Toipumisessa oleellista on tunnistaa tilanteet joissa mielihalut nousevat esiin ja kuinka usein käytös toistuu. Tilanteisiin, jotka riippuvainen selvittää päihteiden avulla, on suunniteltava uusia tapoja toimia. Joillekin apu lopettamiseen löytyy hoitopalveluiden kautta, osa kokee vertaisryhmät yhteisöllisyyden tuen tarjoamina hyviksi tukiverkoiksi toipumisessa.

Oliko tämä hyödyllinen sivu?