Olin YADin mukana Tampereella Lantrek 2020 tapahtumassa. Jännitti ihan hirveästi, sillä
en ole aiemmin vastaavassa ollut mukana, mutta mukaan lähdin rakkaudesta
videopeleihin ja katsomaan vähän meininkiä YADin matkassa.
Lähdettiin liikkeelle Jyväskylästä Tampereelle torstai aamuna ja meinasin tuolloin
myöhästyä junasta 😀 Onneksi sentään ehdin viimetipassa junan kyytiin. Jännitys kaikkosi
miltei heti, kun näin Tanelin odottelemassa minua paikoillamme.
Tampereelle päästyämme lähdettiin autokyydillä käymään Tampereen toimistolla ja
kaupassa ostamassa vähän eväitä. Kaupasta matka jatkui Tampereen Messu- ja
Urheilukeskukseen, jossa Lantrekit pidettiin.
Meille oli valikoitunut infopisteen paikka pimeimmästä nurkasta, mutta onneksi tuossa
nurkassa oli myös rallisimulaattori, jota katsoessa ihmiset, löysivät meidätkin. Meillä oli
myös toki pelipaikat siellä, mutta ongelmaksi meinasi muodostua se, ettei niitä oltu
merkattu mihinkään järjestäjien toimesta. Onneksi ne löytyivät pienen odottelun jälkeen.
Lähdettiin käymään vielä pizzalla läheisessä Kotipizzassa suunnitelemassa aikatauluja ja
stragedioita. Päätettiin, että infopisteellä on aina vägintään 2 ja 2 pelaamassa. Muut
saavat kierrellä alueella miten huvitti. Ja eikun laittamaan pelipistettä kuntoon. YADin
pelipisteellä oli 2 läppäriä ja Playstation 4.
Torstaina ei hirveänä ruuhkaa ollut infopisteellä, muutaman kerran tuli juteltua toiminnasta
muiden pisteiden pitäjien kanssa, jotka eivät alkuunkaan näyttäneet tajuavan mikä meidän
juttu oli.
Perjantaina herättiin toimistolta ja heti alkuunsa, kun unen pöpperössä kävin teetä
keittelemässä, kompastuin toimistolla kynnykseen ja jalka käväs sijoiltaan. Nopeasti jalan
takaisin laitto ja hakemaan kylmää. Pojat osasivat todella hyvin laittaa tuon tukisiteen
nilkkani ympärille, nimittäin jalkaan ei sattunut kovinkaan paljon tuon ansiosta ja kävely
onnistui jotenkuten. Tottakai tuo tapaturma tuli sellaisena kertana, kun mulla ei ollut mun
nilkkatukea mukana, joka on aina mukana mun tapaturma-alttiuden vuoksi. Mutta jalka ei
menoa haitannut yhtään.
Perjantain infopisteily koostui lähinnä tarrojen jakamisesta lapsille. Nuorin pisteellä käynyt
olikin n 1,5 vuotias jonka äiti vaihtoi kanssani pari sanaa.
Lauantaina infopisteellä kävi vanhempia enemmän, sillä he kiinnostuivat mistä lapset ovat
saaneet meidän tarroja ja tulivat kyselemään toimnnasta ja meidän sanomastamme.
Tulipa siellä muutamat kiperät kysymyksetkin päihdepuolen työntekijöiden suusta.
Lauantain pelitunnelmaa söi se, että koneeni päätti päivittää ohjelmistonsa ja tuohon meni
parisen tuntia. Lauantaina laitoimme pisteen pois aiemmin, kuin aluksi suunnittelimme ja
juuri kun olimme saaneet pisteen kasaan, tuli iso joukko nuoria kysymään tarroja, joten
annoimme heille meidän pelipisteellä olleet tarrat ja lähdimme toimistolle. Päivän aikana
olikin satanut lunta.
Viikonlopun jälkeen näkyikin koneita joissa on YADin tarroja.
Lantrekeilla ruoka oli hyvää, tosin se oli todella pelaajapainotteista, esim hodaria ja
nachoja. Ja muutenkin paikalla oli ilmaisten ruokien jakopisteitä kuten pizzaa ja aasialaista
ruokaa. Harmittaa vain, ettei ilmaista juomista ollut kuin Ediä tarjolla ja sitä oli joka
puolella. Onneksi kuitenkin vieressä oli kauppa ja yläkerrassa pieni kioski, josta sai
ostettua limsaa.
Sunnuntaiaamunana alkoikin kotimatka. Tuli todettua, että kaikki ne valot ja äänet olivat
todella kuormittavia, joten meni pitkään tottua taas normiasumisen ääniin, kun ei ole kuule
kova äänistä selostusta tai näppäimistöjen näpyttelyä taustalla koko aikaa.
Todella mukava viikonloppu ja varmasti lähdenkin YADin matkaan useamminkin.
-Sarica