Bloggailua villisti junasta käsin tällä kertaa. Tulipa pyörähdettyä Helsingissä Nusuvefon (nuorille suunnatun verkkotyön foorumin) yleiskokouksessa ja nyt matkan suuntana takaisin Jyväskylään. Sillä välin kun minä humputtelen pitkin kyliä niin onneksi Aino on puuhaillut toimistolla kirjeitä ja käynyt läpi teidän raportteja. Vaikkakin matskut eivät mihinkään liikahda ainakaan niin pitkään aikaan kun posti vielä lakkoilee. Valitukset voi osoittaa suoraan postin asiakaspalveluun! 😛
Muutakin villiä tässä on kerennyt tapahtuaan, kuten STRIIBAN MIITTI 2019. Viime viikonloppu meni miitin tuiverruksessa Jyväskylässä meidän Lutakon tiloissa. Yleisen sosiaalisen sekoilun lisäksi aikaan saatiin puhetta huumeista, muutama hieno maja, korvamatoja, ravintolamusiikkia, uusia tovereita, VR pelejä ja huonosti nukuttuja öitä. Oma lempparihetkeni miitistä oli, kun alakerrassa soittanut Kalevauva.fi orkesteri viimein soitti kaikilla päässä soineen kappaleen ”Mies syö lapsen vanukkaat”, ja joukko miittiläisiä juoksi 4. kerroksen vessaan (jonne äänet kuuluvat paremmin alakerrasta) tanssimaan sekä antamaan aplodit ja vetämään vessan biisin päätyttyä (että viesti meni perille). Sen lisäksi miittiläiset tägäilivät YADia luonnon materiaaleilla, tekivät kuvasarjoja ”maailmanlopun jälkeisessä Jyväskylässä”, ja toteuttivat uuden tehtävän Street Teamiin, joka julkaistaan lähitulevaisuudessa. Lisää raporttia suoraan striibaajilta miitistä tulee olemaan seuraavassa jäsenlehdessä Yadilaisessa joten pitäkäähän sitä silmällä.
Vaikka miittin jälkeen nukuttikin hyvin, kyllä sen jälkeen oli myös niiiin hyvä fiilis. On huikeeta kun tuntuu siltä että monet teistä tuntee jo, vaikka ei olekkaan koskaan nähnyt kasvotusten. Mutta sitten kun miitissä tapaa vielä kasvotusten, niin on fiilis on aika maaginen. Huippua saada kasvot ja nimimerkit päässä kohdalleen. Nää on ehdottomasti tämän työn parhaimpia juttuja!
- Taneli / Street Team Crew -