Blogissa onkin nyt pitempi tauko ihan rehellisistä striiban raportti sekä tehtävä kuulumisista. Nyt niitä sitten riittääkin! ”Katuluuta… Eiku liitu!” tehtävä on palannut tehtävälistaan. Tällä tehtävällä on ansaittui aika huikeita pistemääriä, sillä vain mielikuvitus on rajana ja liiduilla voi saada yllättävän isoa ja näkyvää aikaan. Myös kirjanmerkit ovat palanneet ja niitä saa tilattua tehtävästä “Kirjaston Kauhu”. Discordin osalta viimeviikolla käytiin viimeiset yhteiset keskustelut hetkeen ja keskiviikkojutskailut jäivät kesätauolle. Tulkaa silti ihmeessä huutelemaan, itse päivystän aina Discordissa töissä ollessani.
Fillarikesä -tehtävän kilometrikisa etenee nopeaa vauhtia, ja tällähetkellä näyttää siltä että muuan Klaus_tamm_ kärrää meidät voittoon. Mun piti äkkiä muokata maksimi pisteraja tehtävään ettei koko YAD mene konkkaan. Klaus_tamm_han sen pisterajan kerkesi jo about parissa viikossa saavuttamaan. 😀 Ilo on ollut myös saada paljon raportteja tarroitettuista polkupyöristä. Tässä niistä pieni kuvagalleria järjestyksessä: EnergyBaby, Vetskuuh04, Klaus_tamm_, Ilari!
Viikon tekona loistaa Petra Ylimäki. Hän on puskenut hullulla draivilla muutamassa päivässä kuukauden top listan ykkössijalle ei ainoastaan aktiivisella tekemisellä, mutta myös raporteilla joita on ollut ilo lukea. Hänen luvallaan liitän vielä blogin loppuun Petran raportoiman kannanoton tehtävään Ota Kantaa!
”Päihteet, perhe-elämä ja ystävyys.
Huumeet ja päihteet näkyvät kokoajan yhä enemmän, varsinkin isojen kaupunkien katukuvassa. Voiko niistä koskaan oikein päästä lopullisesti eroon, saadaanko ihmisille valistettua etei niitä kannata harrastaa. Onko taustalla kenties nopea tie iloon ja onnellisuuteen? Siihen kysymykseen voin itse vastata kyllä!
Olen nähnyt elämäni aikana paljon huumeiden ja päihteiden käyttöä. Olen nähnyt kuinka alkoholin kohtuukäyttäjästä on tullut kovan luokan narkomaani, vain muutamien kuukausien aikana. Huumeiden käyttö on muutenkin yleistynyt huomattavan paljon viime vuosien aikana. Mikä on lopulta se syy mikä siihen ihmisen ajaa.
Loppujen lopuksi päihteettömyys on jokaisen ihmisen oma asia, vaikka se koskettaa lähiympäristöä(perhe, sukulaiset, ystävät), ei kukaan voi pakottaa ketään olemaan ilman. Ensisijaisesti pöihteettömyys lähtee jokaisesta itsestä, mitä hyötyä on katkaisu-/korvaushoidosta jos et itse ole tiedostanut olevasi riippuvainen tai tarvitsevasi hoitoa. Kaikki tapahtuu oman pään sisällä. Tietysti ymmärrän myös sosiaalisen paineen ja hyväksynnän hakemisen huumeilla. Kokemuksella, se ei ole helppoa katsoa vierestä kuinka läheinen ihminen ajautuu huumekierteeseen.
Se oikeasti sattuu syvälle. Et voi tehdä mitään muuta kuin seurata vierestä ja yrittää takoa järkeä päähän. Mutta jos ei itse edes tiedosta sen olevan ongelma, tai vaikuttavan muutenkaan elämään, ei siitä ole mitään hyötyä.
Olen ollut paljon korvaushoidossa olevien vanhempien ja perheiden kanssa ollut tekemisissä. Kaikki sanovat että sosiaalinen paine on kokoajan paha. Useat näistä on sortuneet lapsen syntymän jälkeen uudestaan ja taas mennään. Jokaisella lapsella kuuluu olla oikeus siihen että saa asua kotona omien vanhempiensa kanssa. Kenenkään lapsen ei pitäisi joutua kokemaan kohtuutonta päihteiden käyttöä. Vanhemmat on se elämään valmistava esimerkki.
Kuinka monien perheiden lapset eivät edes tiedosta vanhempien päihdeongelmaa? Jos se on aina ollut osana elämää, sitä pitää normaalina asiana, vaikka näin ei ole.
Kiitollinen saan olla siitä että on olemassa ehkäisevää päihdetyötä. Etenkin köyhistä perheistä tulevat nuoret ajautuvat helposti väärille teille ja väärien ihmisten seuraan. “On niin helppoo olla onnellin” lause joka pätee yli puolessa ensimmäisistä huumekokeiluista. Toivottavasti työ kantaa hedelmää ja meillä on vielä joskus täysin huumeeton yhteiskunta, ei haittaa vaikka siihen menisis seuraavat 100 tai 200 vuotta. Jokainen voi olla tyytyväinen kuitenkin siihen että saa edesauttaa nnäin hyvää työtä omalta taholtaan.”
- Taneli / Street Team Crew -