Huhtikuun 20. päivä vietetään kansainvälistä kannabispäivää, josta käytetään lyhennettä ”420”. Sitä ennen, 19.4. eli ”419”, ehtii vielä miettiä kannabiskysymyksiä kriittisesti. Vuonna 2019 YAD haluaa 419-kampanjallaan kiinnittää huomiota siihen tapaan, jolla kannabiskeskustelua käydään.
On väliä mitä sanoo – kieli, jota käytämme rakentaa todellisuutta. Stereotypiat, syrjäyttävät käytännöt ja puhetavat ylläpitävät itse ongelmaa, vahvistavat toiseuden tunnetta ja viivästävät avun hakemista.
Yleisessä keskustelussa nuorten kannabiksen käytöstä maalataan synkkää kuvaa, puhutaan jopa ”kadotetusta kannabissukupolvesta”. On hyvä muistaa, että vaikka kannabiskokeilut ovat yleistyneet kaikissa ikäluokissa, suurin osa nuorista ei käytä tai ole kokeillut kannabista. Kouluterveyskyselyn (2017) mukaan 92 % 8.–9.-luokkalaisista, 88 % lukion ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoista ja 79 % ammattikoulun opiskelijoita ei ole koskaan elämässään käyttänyt kannabista.
THL:n Suomalaisten huumeiden käyttö ja huumeasenteet 2018 -tilastoraportin perusteella 15–69-vuotiaista noin joka neljäs on kokeillut kannabista vähintään kerran elämänsä aikana. Suurin osa kokeiluista jää melko harmittomiksi, yksittäisiksi, lyhytkestoisiksi tai harvemmin tapahtuviksi kokeiluiksi. Kaikki huumeita joskus kokeilleet eivät päädy käyttämään niitä säännöllisesti, ja toisaalta kaikki huumausaineita käyttävät eivät ole päihderiippuvaisia tai moniongelmaisia. Sanan ”narkomaani” viljely kannabiskeskustelussa on ongelmallista, sillä sanaan liittyy häpeää, epäonnistumisen tunnetta ja sana itsessään on jo leimaava. Kaikkien kannabista käyttävien leimaaminen narkomaaniksi on yhtä väärin, kuin kaikkien alkoholin käyttäjien leimaaminen alkoholisteiksi.
Väestötasolla tapahtunut kokeilun ja käytön yleistyminen kuitenkin johtaa siihen, että käytöstä aiheutuu kokonaisuutena enemmän haittoja ja näin avun tarvitsijoitakin tulee enemmän. Tämä aiheuttaa luonnollisesti painetta hoitojärjestelmälle. Stigma, viha tai rangaistusten koventaminen ovat hyvin tehottomia lääkkeitä päihteiden ongelmakäytön ehkäisyyn. Asenteet muuttuvat, mutta eivät itsestään. Tähän voimme jokainen vaikuttaa valitsemalla ylläpidämmekö myötätuntoisia vai syrjäyttäviä puhetapoja.
Lisää kampanjasivuilla www.yad.fi/419
Lisätietoa kampanjasta antaa:
Petra Karinen
Ehkäisevän huumetyön suunnittelija
YAD Youth Against Drugs ry
040 553 5701
