Näin vuoden alussa on aika kurkistaa YAD:n Helsingin tukiystävätoiminnan kuulumisiin. Tukiystävätoiminta juontaa juurensa vuoteen 1999, jolloin se sai alkunsa huumeettomuuteen pyrkiville nuorille huumeidenkäyttäjille suunnatun tukiystäväprojektin muodossa. Nykyään tukiystävätoiminta on vakinaistettu. Toiminnan ensisijaisena tarkoituksena on luoda ja ylläpitää sosiaalista turvaverkkoa syrjäytymisvaarassa ja kuntoutumisvaiheessa olevien päihdeongelmaisten tukemiseksi. Tavoitteena on edistää raitista elämäntapaa, tukea kuivilla pysymistä, ehkäistä retkahduksia ja auttaa yhteiskuntaan sopeutumisessa.
Toiminta tarjoaa päihteetöntä tekemistä, yhdessäoloa, elämyksiä ja keskusteluja ryhmässä. Vertaistuella on myös suuri merkitys raittiina pysymisen ja yhteiskuntaan kiinnittymisen kannalta. Kulttuuri- ja harraste-elämysten rinnalla toteutetaan ryhmäkeskusteluja ja ryhmätoiminnan menetelmiä, joilla vahvistetaan ryhmäläisten itsetuntoa, elämänhallintaa ja sosiaalisia taitoja.
Mutta pidemmittä jaaritteluitta, annetaan erään tuettavan nuoren naisen kertoa kuinka hän on kokenut tukiryhmän merkityksen taipaleellaan:
“Tulin Yadin toimintaan mukaan 2012. Olin ollut tuolloin raittiina 3 kk. Päihteiden käyttämisen seurauksena elämäni oli ajautunut siihen pisteeseen, että olin eristäytynyt yhteiskunnasta täysin. Ystävyyssuhteeni mitä minulla oli jäljellä liittyivät kaikki entiseen huumeiden sekaiseen elämään. Ainoaksi vaihtoehdoksi minulle jäi irrottautua täysin tuosta maailmasta, jotta pystyin itse löytämään uuden elämäntavan.
Tuolloin olin erittäin arka ja täynnä pelkoa. Niissä pelonsekaisissa tunteissa uusien ystävyyssuhteiden luominen tuntui mahdottamalta. Yadin porukka otti minut erittäin hyvin vastaan. He tiesivät mistä olin tullut. Minun ei tarvinnut selitellä mitään. Sain vain olla ja istua hiljaa niin kauan kuin minun tarvitsi. Ryhmän ilmapiiri oli erittäin kannustava ja hyväksyvä. Yadin toiminnan ansiosta pääsin kokeilemaan erilaisia harrastuksia ja mukavia asioita yhdessä porukan kanssa. Tekeminen yhdessä tuntui tärkeältä ja toiminnan kautta minun oli helpompi rentoutua porukassa. Tunsin yhteenkuuluvuutta, iloa ja sain ystäviä ketkä eivät käytä päihteitä. Sitouduin toimintaan täysin. Jokaisen tapaamiskerran jälkeen tutustuin uusiin ystäviini enemmän ja avauduin omasta kuorestani lisää. Kasvoin sosiaalisemmaksi pikkuhiljaa mikä auttoi minua toiminnan ulkopuolisessa elämässä. Aloin vapautua entisen elämäni kahleista.
Ryhmän vaikutus ja tuki on ollut korvaamaton tähän päivään asti. Tänä päivänä olen raitis ja haluan olla. Edelleen olen ryhmässä mukana. Ryhmässä voin puhua mistä vain. Se elämä mitä elin tuntuu kaukaiselta. Olen palautunut yhteiskuntaan ja saanut rohkeutta perustaa oman yrityksen. Vapautunut elämään elämää, enkä pelkäämään sitä. Ryhmä on uskonut ja kannustanut minua elämässä eteenpäin silloin kun olen itse ollut siihen kyvytön. Yadin toiminnalla on iso osa siihen että saan elää tänä päivänä elämisen arvoista elämää.”
Tukiryhmän arvokkaan toiminnan ovat mahdollistaneet Helsingin kaupungin Sosiaaliviraston avustus ja valtakunnallisen YAD ry:n tuki. Vuoden 2016 rahoitus on kuitenkin katkolla. Toivottavasti päättäjät ymmärtävät tämänkaltaisen pitkään jatkuneen tukitoiminnan merkityksen.
– Annukka Blom-Ruohisto, tukiystävätoiminnan koordinaattori, YAD ry
