.
Kiinnostaako huumeet?
Kirjoituksia ehkäisevän huumetyön kulisseista
Tervetuloa YAD Youth Against Drugs ry:n blogiin.
Julkaisemme järjestön työntekijöiden, vapaaehtoisten sekä toisinaan vierailevien kynäniekkojen mielipiteitä ja kokemuksia ajankohtaisista asioista huume- ja järjestökentältä.
Pääset siis kurkistamaan ehkäisevän huumetyön kulissien taakse.

Haastattelussa konstaapeli Mara

13 maaliskuun, 2018
Vanhempi konstaapeli Susanna Mara

Teimme nuorten kanssa kysymyksiä ja vanhempi konstaapeli, “Stadin nuorten oma poliisi”, Susanna Mara vastasi!

1. Kerro kuka olet ja mistä? Kauanko olet ollut poliisina?

Olen vanhempi konstaapeli Susanna Mara Helsingin poliisilaitoksen ennalta estävästä toiminnosta. Poliisikokemusta minulla on noin 6 vuotta, kun lasketaan työharjoittelut mukaan. Valmistuin vuonna 2013 Poliisiammattikorkeakoulusta.

2. Millaista työtä teet?

Työni pääpaino on nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä ja rikoskierteen katkaisussa. Työtä tehdään yhdessä muiden tahojen kanssa, kuten koulujen, lastensuojelun, nuorisotoimen ja eri järjestöjen kanssa. Työni tarkoituksena on myös ajantasaisen tilannekuvan ylläpito liittyen alueellisiin ilmiöihin sekä luottamuksellisten välien rakentaminen nuoriin. Käytännössä tämä tarkoittaa näkyvää läsnäoloa siellä missä nuoretkin ovat: niin koulussa, vapaa-ajalla kuin netissäkin.

3. Kuinka paljon huumerikollisuutta on Suomessa?

Huumausainerikollisuus on piilorikollisuutta parhaimmillaan, siitä tulee vain pieni osa poliisin tietoon. Isojen rinkien paljastaminen voi olla monen vuoden työn tulos, mikä myöskin vaikuttaa tilastoihin. Tilastojen mukaan huumerikollisuudessa on tapahtunut nousua viime vuosien aikana. Tällä hetkellä haasteita on etenkin muuntohuumeiden käytön torjunnassa sekä tietoverkkojen kautta käytävässä huumekaupassa.

4. Millainen päihdekasvatus on sinusta parasta?

Faktoihin perustuva ilman liioittelevaa pelottelua. Fyysisten ja psyykkisten seurausten lisäksi kannatan sosiaalisten vaikutusten korostamista. Myös kokemusasiantuntijoiden käyttäminen valistustyössä on usein tehokasta. Juurtuneisiin asenteisiin on vaikeaa vaikuttaa, siksi valistustyö on tehtävä tarpeeksi aikaisessa vaiheessa.

5. Mikä huumeisiin liittyvä työssäsi on haastavaa?

Huumerikollisuuden paljastaminen on toisinaan haasteellista, mutta pitkäjänteisellä työllä saa tuloksia.

6. Mitä ajattelet huumeidenkäyttäjistä?

Pyrin kohtaamaan ihmiset aina yksilöinä. Jokaisen huumeidenkäyttäjän taustalla on oma tarinansa, hekin ovat jonkun lapsia ja sisaruksia. Huumeiden käyttö määrittää toisten ihmisten elämää enemmän kuin toisten. Huumeriippuvaisille toivoisin tahtoa ja mielenlujuutta päästä kamasta eroon.

7. Miten ihmisten pitäisi mielestäsi suhtautua huumeidenkäyttäjiin?

Tuomitseminen ei ainakaan edistä heidän asemaansa. Toisinaan huumeidenkäyttäjien käyttäytyminen voi olla arvaamatonta, jolloin terve varovaisuus on paikallaan. Huumeiden käyttö ei ole koskaan oma asia. Se vaikuttaa tuhoavasti kaikkiin ympärillä oleviin ihmisiin.

8. Mitä ajattelet kannabiksesta?

Kannabis ei toki ole sieltä vaarallisimmasta päästä. Olen työssäni kuitenkin kohdannut paljon kannabiksenkäyttäjiä, joiden elämänhallintaan se on vaikuttanut huomattavasti. Passiivisuus, flegmaattisuus ja se, että elämä pyörii vaan yhden asian ympärillä ei ole hyvä asia. Erityisen huolissani olen nuorten kannabiksen käytöstä. Tunnen useita, jotka ovat aloittaneet pajauttelun ala-asteella. Jokainen tietää miten haitallista mikä tahansa päihde on kehittyvälle nuorelle. Mikäli ilmapiiri kasvuympäristössä on salliva päihteiden suhteen, on selvää, että silloin niitä herkemmin käytetään. Monet kannabiksen käyttäjät eivät myönnä, että heillä on ongelma. Ei vaikka sen vuoksi koulut jää kesken, mikään ei kiinnosta ja myydään vaikka pikkuveljen pleikkari, jotta omaa kannabiksenkäyttöä voisi jatkaa. Toki tämän tyyppisillä ihmisillä voi polttelun lisäksi olla muitakin ongelmia elämässään, mutta mikä niissä sitten on syy ja mikä seuraus?

9. Onko poliisin näkökulmasta huumeidenkäytön rangaistavuudessa mitään järkeä?

Käytöstä rangaistaan, mikäli henkilö pitää hallussaan vähäisen määrän tai käyttää huumausainetta. Poliisi tarjoaa sakon sijasta hoitoonohjausta. Mikäli henkilö ei halua hoitoa, on mielestäni silloin sakko sopiva rangaistus. Ensikertalaiset alaikäiset ohjataan syyttäjän puhutteluun sakon sijaan. Tämän tarkoitus on “herättää” nuori ymmärtämään käytön vakavuus ilman, että heti leimautuu huumeidenkäyttäjäksi.

10. Mitä ajattelet noin ylipäätään, huumausainerikosten sanktioista tällä hetkellä, ovatko ne kohtuullisia?

Mielestäni huumausainerikoksesta ja törkeästä huumausainerikoksesta saadut tuomiot on sopivia.

Lisää Susannan arjen työstä voit lukea täältä: http://safestadi.munstadi.fi/ei-ihan-tavallinen-kytta/

– Anne Hämäläinen, ehkäisevän huumetyön suunnittelija, YAD

Oliko tämä hyödyllinen sivu?

Yksi kommentti artikkeliin ”Haastattelussa konstaapeli Mara”

  1. Vastasit kohdassa 9. kerroit, että poliisi tarjoaa hoitoon ohjausta ennen sakkoa. Haluaisin tietää, että miten se toimii kun hoitoon ei pääse semmoinenkaan joka ei ole rikosta tehnyt vaan käyttää aineita ja haluaa niistä eroon. Mikä taho kirjoittaa maksusitoumuksen hoitoon kun kunta (tässä tapauksessa Kerava) ei sitä tee.