Kuvittele kulkevasi jonkun sinulle tutun kaupungin katuja. Mihin olet menossa? On kuulas tammikuinen ilta. Millainen ilma on, pyryttääkö, paljonko on pakkasta? Katso ympärillesi, mitä näkyy, missä kohtaa olet menossa? Kävele eteenpäin. Äkkiä näet kadun kulmassa kerjäläisen. Hän on resuinen ja kerjää rahaa pieneen ruttuiseen pahvimukiin. Mitä ajattelet? Käveletkö ohi? Kiihdytätkö askeliasi? Ajatteletko, että on jonkun toisen asia pysähtyä?
Palauta itsesi tähän hetkeen.
Ajattele nyt jotakuta sinulle tärkeää ja rakasta ihmistä. Sinulle saattaa tulla monia ihmisiä mieleen, mutta valitse tässä heistä yksi. Se ei tarkoita, että kukaan olisi sinulle vähemmän tärkeä. Voit valita esimerkiksi sen, joka sinulla ensimmäisenä tuli mieleen. Oletko jo valinnut? Tee nyt päätöksesi.
Muistatko äskeisen kaupunkimaiseman ja siellä kadun kulmassa kerjäämässä olleen henkilön? Kuvittele nyt tämän henkilön asemaan äsken valitsemasi sinulle rakas ihminen. Katso häntä siinä maassa kerjäämässä. Mitä ajattelet nyt? Mitä haluaisit tehdä? Mitä sanoisit hänelle?
Muuttuiko mielikuvasi?
Suurinpiirtein näin meni mielikuvaharjoitus eräällä Nuori2013 -tapahtuman luennolla.Luennon aiheena oli ’Maailmankansalaiseksi kotikonnuilla – globaalikasvatus osana nuorisotoimintaa’, ja sitä oli pitämässä Asta Rentola Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssista. Ihmeellistä oli huomata ja keskustella, kuinka suuren muutoksen tällainen pieni mielikuvaharjoitus osallistujissa saikaan aikaan. Osa oli ajatellut tehtävässä lastaan, osa kumppaniaan tai ystävää, jokainen jotakuta itselle tärkeää ja rakasta.
Tämän harjoituksen lisäksi mieleen painui alla oleva kuva:
Tämän äärelle kannattaa hetkeksi pysähtyä miettimään.
Mieleen vahvana painui myös maailman hahmottaminen erilaisilla kartoilla. Nämä kartat eivät olleet niitä perinteisimpiä, vaan niissä hahmotettiin maailmaa esimerkiksi köyhyyden, työttömyyden tai sairauksien mukaan. Näitä ajatuksia herättäviä karttoja voit käydä katsomassa osoitteessa: http://www.worldmapper.org/
Tässä niistä muutama: Ylemmässä on maailma nälkäkuolleisuuden mukaan. Alla vertailun vuoksi maailma perinteisemmin hahmotettuna väkiluvun mukaan.
Luennolta jäi näiden kuvien myötä kytemään myös ajatus siitä, ajattelemmeko monesti maailmaa liian kapeakatseisesti? Annammeko koskaan ajatuksia niille, jotka elävät jossain kaukana tyystin erilaisissa oloissa kuin me? Annammeko koskaan ajatuksia esimerkiksi niille, jotka eivät koskaan saa syödäkseen tarpeeksi ja kuolevat nälkään? Kuinka laajalle maailman epätasa-arvoisuus yltää? Miten siihen voisi vaikuttaa?
Jyväskylän Paviljongista löytyi myös mielenkiintoisia, katseen pysäyttäviä ja ajatuksen arvoisia tarroja. Tässä ajatuksessa olisi ideaa meidän jokaiseen päivään, jokaiseen maailmankolkkaan. Entä jos tehtäisiin yhdessä maailmasta syrjinnästä vapaa alue?
Ajattelemmeko koskaan sitä, miten ajattelemme? Tuomitsemmeko vain suuntaviivoja antavien ulkoisten seikkojen ja omien mielikuviemme perusteella? Toimisimmeko tai ajattelisimmeko toisin, jos joku jota kohtaan ajatuksemme ovat olleet tuomitsevat, olisikin joku läheisemme? Haluaisimmeko sitten auttaa? Mikä sitten olisi auttamisen muotomme?
Kyseisellä Nuori2013-tapahtuman luennolla myös mietittiin erilaisia suuria ja pieniä esimerkkejä siitä, kuinka muutos on voinut lähteä hyvin pienestä liikkeelle. Joskus tarvitaan vain yhden ihmisen rohkeus olla toista mieltä, tehdä yksi pieni teko, joka saa liikkeelle tapahtumasarjan. Esimerkkinä tällaisesta henkilöstä luennolla olleessa keskustelussa tuli ilmi Martin Luther King. Hän oli ihminen, joka uskalsi nousta esiin, ja sanoa ”Minulla on unelma!”.Unelma yhdenvertaisuudesta, tasa-arvosta, maailmasta jossa syrjinnälle ei olisi sijaa.
Tiedätkö sinä lähipiiristäsi tällaisia henkilöitä, jotka ovat olleet liikkeelle laittavana voimana jossain muutoksessa, isossa tai pienessä? Oletko joskus ajatellut, että muutoksen aikaan saamiseksi tarvitaan jotain suurta ja jotain paljon enemmän kuin yksi ihminen?
Entä jos antaisitkin mieleesi tulla ajatuksen, että sinä voit olla se, joka laittaa liikkeelle jonkin muutoksen, pienen tai suuren? Katso ympärillesi, anna silmiesi aueta ja ajatuksesi lentää. Onko kaikilla kaikki hyvin? Onko jotain mihin voit vaikuttaa? Onko joku, jota voit auttaa? Pienenpienilläkin asioilla voi olla merkitystä.
Maailman vääryyksiä kukaan ei meistä pysty yksinään poistamaan. Mutta kyseisen Nuori2013-luennon jälkeen ainakin minä itse heräsin ajattelemaan, että vaikka se, mitä yksi ihminen voi tehdä saattaa näyttää vähältä, se voi itse asiassa olla hyvin, hyvin paljon. Paljon enemmän kuin ikinä osasit ajatellakaan.
Mieti hetki, miten sinä suhtaudut esimerkiksi ihmiseen, joka kerjää? Ihmiseen, joka juo joka päivä? Ihmiseen, joka on kuolemansairas? Ihmiseen, joka on tehnyt elämässään virheitä? Ihmiseen, joka on toisesta kulttuurista? Ihmiseen, joka puhuu erilailla kuin sinä? Ihmiseen, joka näkee nälkää jossain kaukana? Ihmiseen, joka tarvitsee apua? Ihmiseen, joka ei osaa itse auttaa itseään? Ihmiseen, joka on erilainen tai on kokenut elämässään eri asioita kuin sinä – kenties asioita jotka eivät ole ”yleisesti” hyväksyttyjä? Entä ihmiseen, joka käyttää huumeita? Ihmiseen, joka pyrkii eroon huumeista? Ihmiseen, joka on käyttänyt huumeita joskus?
Ole muutos, jonka haluat nähdä.
Sari, YAD Youth Against Drugs ry / toiminnanohjaaja Jyväskylä
