Poliittisessa keskustelussa Suomen huumepolitiikkaa kriittisesti ja kaikkia vaihtoehtoja avoimesti tarkasteleva ote on ollut poissa pitkään. Siksi Vihreiden puoluekokouksen päättämä linjaus kannattaa kannabiksen laillistamista on erittäin tervetullut. Toivottavasti tämän seurauksena nykyistä päihdepolitiikkaa uskalletaan haastaa enemmän ja keskustelu on aiempaa avoimempaa.
Lakeja tiukentamalla huumeiden käyttö ei vähene, päinvastoin. Haitoista puhumattakaan. Eristämällä huumeita käyttävät ihmiset yhteiskunnasta, teemme heidän toipumisestaan vaikeampaa. Nykyisestä melko tiukasta huumepolitiikasta huolimatta etenkin nuorten aikuisten osalta huumeiden käyttö ja käytöstä aiheutuneet haitat ovat lisääntyneet. On yhä enemmän päihteillä elämänsä solmuun saaneita. Heistä suurin osa käyttää muutakin kuin kannabista, joten tuntuisi oudolta keskittyä vain kannabiksen käytön rangaistavuuteen.
Me kannatamme kaikkien huumeiden käytön rangaistavuudesta luopumista. Ei pelkästään kannabiksen. Vihreiden ehdottamassa kannabiksen laillistamisessa on toki paljon hyviä puolia. Kannabiksen tasalaatuisuus voitaisiin taata ja valtiolle kertyisi verotuloja. Kannabiksen pimeitä markkinoita laillistaminen tuskin kokonaan poistaisi, mutta ainakin ihmiset voisivat valita hankkia kannabiksensa laillista kautta. Mutta jos haluamme yhteiskuntana auttaa ja tukea kaikkia päihteitä käyttäviä ihmisiä, tulee tuki kohdentaa kaikkiin päihteitä käyttäviin ihmisiin! Siksi kannabiksen laillistamisen sijaan tulisi keskittyä kaikkien aineiden rangaistavuuden poistamiseen.
Näemme YAD:ssa, että mitä varhaisemmin ihminen uskaltaa puhua päihteiden käytöstään ja mitä aikaisemmin hän saa apua, sitä paremmat mahdollisuudet on sille, että päihteiden käytöstä ei tule hänen elämäänsä määrittävä tekijä. Kynnys puhua omista päihdekokemuksista, haitoista, peloista ja syistä miksi käyttää päihteitä, tulee saattaa mahdollisimman matalaksi.
Mitä nuoret ajattelevat kannabiksesta
Kysyimme järjestön nuorilta, mitä mieltä he ovat kannabislainsäädännöstä. Suurin osa vastaajista näki rangaistavuuden poistamisessa tai laillistamisessa hyötyjä, joskin osa oli sitä mieltä, että päihdekäyttöä ei tulisi sallia. THL:n väestökyselyiden mukaan lähes puolet nuorista miehistä (15–34 v.) ja kolmannes nuorista naisista ovat sitä mieltä, että huumeita voi käyttää kohtuullisella tavalla ilman ongelmia. Asenteet huumeiden käyttöä kohtaan ovat lieventyneet vuosi vuodelta viimeisen kolmenkymmenen vuoden ajan.
“Uskon, että kannabiksen laillistaminen poistaisi paljon ikäviä lieveilmiöitä kannabiksen ympäriltä.” – Mira, 24 v.
“Jos kannabiksen käytöstä ei rangaistaisi niin se vähentäisi leimaamista. Nuoren ihmisen elämä voi mennä pilalle, kun rangaistaan yhden virheen takia. Jos kokeilee ja jää kiinni, se voi vaikuttaa esimerkiksi opiskelu- tai työpaikan saantiin, kun on merkintä ja näin ollen on riski syrjäytyä”. – Maza, 33 v.
“Olen laillistamisen kanssa samaa mieltä. Laillistaminen mahdollistaisi myös laadun valvonnan ja riskien minimoinnin.” – Heidi, 24 v.
”Käyttö pitäisi dekriminalisoida, jotta hoitoon hakeutuminen ja stigman määrä madaltuisi ja käytettäisiin resurssit rankaisun sijaan auttamiseen ja ehkäisevään työhön. Ihmiset kuitenkin käyttävät laittomuudesta huolimatta.” – Erika, 23 v.”
”En halua todellakaan, että se laillistettaisiin.” – BengalinTiikeri, 25 v.
”Lääkekäyttöä en vastusta kunhan se toimii turvallisesti. Päihdekäyttöön tarkoitettu kannabis on taas huonompi juttu.” – Pihla, 17 v.
Rankaisemisen sijaan tulisi huumeita käyttäviä ihmisiä ohjata erilaisten palvelujen piiriin. Nykyinen päihdepolitiikka syrjäyttää ja toiseuttaa huumeita kokeilevia ja käyttäviä ihmisiä. Satunnaisesta käytöstä kiinni jäämisen seuraukset voivat olla vakavampia, kuin riskit itse aineen käytössä (etenkin kannabiksen kohdalla). Ajokortin, opiskelu- tai työpaikan menetys on kohtuuton rangaistus siitä, että jää kiinni satunnaisesta huumeiden käytöstä.
Päihdepolitiikka on palapeli, jonka jokaisella palalla on merkitystä
Tämä kaikki ei tarkoita sitä, että tulisi suin päin lähteä poistamaan rangaistuksia tai laillistamaan huumeita. Päihdepolitiikka on kokonaisuus, johon kuuluvat sitä ohjaavat lait, ehkäisevä työ, saatavuuden sääntely, matalan kynnyksen päihdepalvelut sekä päihdehoitopalvelut. Jos jotain näistä päätetään muuttaa, tulee miettiä koko kokonaisuutta. Näin ollen, jos kannabis Vihreiden linjauksen mukaan laillistettaisiin, tulee vaikkapa matalan kynnyksen päihdepalvelujen olla sellaiset, että ne pystyvät vastaamaan yhteydenottoihin, joiden määrä ja sisältö kenties muuttuisivat. Mielenterveyspalveluiden tulisi olla sellaisia, että siellä pystyttäisiin hoitamaan pelkotiloja kohdanneita käyttäjiä.
Tulee myös muistaa, että nykyistäkään päihdepolitiikkaa ei tule arvioida asteikolla onnistui – ei onnistunut. Siinä on myös hyvin onnistuneita osia. Esimerkiksi voimme iloita siitä, että juuri julkaistun kouluterveyskyselyn perusteella alaikäisten nuorten osalta kannabiksen kokeilu ja käyttö ovat laskeneet. Samoin nuorten humalahakuinen juominen on edelleen vähentynyt. Tupakoivien nuorten osuus on laskenut. Jopa kymmenen vuotta jatkunut nuuskan käytön lisääntyminen on taittunut. Päihteiden osalta voidaan sanoa, että suuressa kuvassa alaikäiset nuoret voivat paremmin kuin aikoihin. Mutta jotain on tehtävä, jotta myös täysi-ikäisten ihmisten kokemat päihdehaitat vähenisivät.
