Kun mietin kysymystä ”Miksi liityin YADiin?”, ei mieleen tule mitään selvää vastausta. Järjestöön päätymiseni on ollut salakavalaa, askel-askeleelta mukaan pujottautumista. Lähdin pienestä liikkeelle ja joka askeleella huomasin seuraavalla portaalla olevan entistä enemmän annettavaa. Up we go!
Liity jäseneksi
YAD:n jäsenmaksu on 6 €/vuosi tai 60 € loppuelämäksi. Jäsenyyden voi maksaa verkkokaupassa tai laittamalla summan tilille FI28 8000 1401 4735 26. Maksaessa tulee viestiin kirjoittaa nimi, osoite ja syntymävuosi.
Jäseneksi liittyminen ei velvoita osallistumaan toimintaan. Jo pelkkä jäsenyyden maksaminen on kannanotto huumeettomuuden puolesta! Welcome aboard!
Olin 15-vuotias nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaopiskelija kun kuulin YADista ensi kertaa. Ensikosketukseni järjestöön tapahtui Street Teamin puolella. Striibailu oli mukava ”harrastus”, jota pystyi toteuttamaan silloin kun halusi ja sitoutumatta mihinkään. Striibailuhalu lähti täysin siitä, että oli hauskaa tienata pisteitä ja palkintoja, tehdä erilaisia tehtäviä, saada palautetta suoritetuista tehtävistä ja kaupan päälle tiesi tehneensä konkreettisia asioita hyvän asian puolesta. Aikani Street Teamin pyörteissä huljuttuani huomasin kuitenkin tilaisuuden lähteä mukaan myös paikallisosaston toimiin.
Muistan tilanteen, kun olin kävelemässä kohti Keski-Suomen Opiston luokkahuonetta, johon Suolahden paikkari oli jo kokoontunut. ”Tuu mukaan YADin paikkariin!” -huudahdukseen minä tokaisin: ”nii mä aattelin.” Vastaukseksi sain iloisia ”Oikeesti!?” -hämmästelyjä. Suolahden paikkarissa pyöriminen tarkoitti kaveriporukalla hengailemista, mukavia yhteisiä hommailuja ja raamit toteuttaa ideoita. Alussa taisi olla myös ajatus, että paikkariin osallistumisesta voisi saada myös hyväksiluettua opintoviikkoja. En tainnut tulla sitä kuitenkaan koskaan edes kysyneeksi. Alkoi kuitenkin tuntua siltä, että pelkkä pienellä tasolla pyörivä paikkari ei riittänyt. Täytyi päästä sisemmälle järjestöön ja päätin hakeutua infopistekoulutukseen sekä kesän festareille. Festarit taisivat olla se suurin motivaattori.
En voi kieltää, etteikö olisi jännittänyt lähteä pää edellä tuntemattomien ihmisten mukaan uusiin seikkailuihin, mutta se todellakin kannatti. Tuntemattomaan hyppääminen yleensä johtaa niitten parhaimpien kokemusten saavuttamiseen. YAD tarjosi sillä hetkellä oivan väylän päästä toteuttamaan jotain uutta ja mielenkiintoista, sekä tietysti myös turvallisen tavan päästä katsomaan lempibändejä livenä! Oli/on mahtavaa päästä festareille niin että majapaikka, ruokailu, kyydit, seura ja sisäänpääsy on kaikki ennakkoon hoidettu. YADin jäsenenä sai vielä päälle vakuutukset. Välillä täytyikin miettiä, että olikos tämä nyt sitä vapaaehtoistyötä. Lopulta kuitenkin parhaimmaksi asiaksi jäivät mieleen järjestön iki-ihkut ihmiset. Juuri näiden ihmisten kanssa on mahtavaa kokea suuria keikkoja, omituisia keskusteluja ja levottomia juttuja tai vaikka rakentaa linnoja. Ja mikä parasta: joka reissulla tutustuu uusiin tällaisiin!
YADin huudeilla toimimisesta on joka kerta jäänyt hyvä maku suuhun. Niin hyvä, että suoritin yhden työssäoppimiseni YADilla. Silloin heräsi ajatus siviilipalvelusta samaisessa paikassa. Sivarin suorittaminen YADin piirissä on ollut todella opettavaista niin ammatillisesti, henkisesti, fyysisesti, psyykkisesti kuin vaikka tajuntaa laajentavastikin. On tullut tilanteita, joissa olen kertomassa YADin asioista ja muut ihmiset kuuntelevat ja vaikuttavat jopa kiinnostuneilta sanomisistani. On aivan käsittämättömän upeaa tuntea fiiliksiä, että koulun tuoma itsevarmuus sekä aikaisemmin vapaaehtoistyössä hankitut tiedot toimivat niin hyvin yhteen, ja järjestö antoi puitteet niiden käyttöön. Paljon on varmasti vielä kuitenkin opittavaa ja tajuttavaa, joten saa nähdä mitä kaikkea sitä sivarin aikana vielä oivaltaakaan.
Oma tulevaisuus on vielä melko auki. Mitä sivarin jälkeen tapahtuu, en tiedä. Mutta näissä piireissä tulen varmasti pyörimään vielä kauan!
– Taneli, siviilipalvelusmies, YAD ry –
