Avoimuus seulapyynnön yhteydessä ei ole pelkkä kohteliaisuus. Se on luottamuksen rakentamista ja huolehtimista ihmisen oikeuksista.
Kuvittele seuraava tilanne: istut hammaslääkärin tuolissa. Hammaslääkäri vilkaisee suuhusi, ei sano sanaakaan, mutta alkaa valmistella puudutusruiskua ja poraa. Kysyt ihmeissäsi, mitä on tekeillä. Hammaslääkäri mutisee vain: ”rutiinitoimenpide.”
Tuntuuko tämä luottamusta herättävältä?
Moni meistä kokee huumeseulan juuri tällaisena – epämääräisenä ”toimenpiteenä”, josta ei oikein tiedä, miksi se tehdään, mihin se liittyy tai mitä seurauksia sillä voi olla. Se nyt vain kuuluu tehdä, vaikka mitään ilmeistä syytä ei olisi. Ero on vain siinä, että hammaslääkärin tuolista voi kävellä pois suu puuduksissa ja tilanne on ohi, mutta seulasta voi seurata paljon isompia asioita – ilman että ihminen on välttämättä edes tiennyt, miksi seula otettiin alun perin. Huumeseula voi herättää paljon kysymyksiä – erityisesti silloin, kun siihen ei anneta kunnollista selitystä.
Seuloja otetaan monistakin eri syistä, mutta usein niihin liittyy vahva epäluulon tai häpeän tunne. Ja usein tämä tunne ei synny itse seulasta – vaan siitä, että kukaan ei pysähdy selittämään asiaa kunnolla. Seulojen ottaminen on lisäksi paljon henkilökohtaisempi kuin hammaslääkärin tuolilla istuminen. Sinua vahditaan herkeämättä, ilman yksityisyyttä tai luottamusta, ja usein ennakkoluuloisena, siitä mitä seuloissasi näkyy tai ei näy. Huumeseula on herkkä asia – ja juuri siksi on tärkeää pysähtyä kertomaan, mitä ollaan tekemässä ja miksi, muutenkin kun vain ”no se nyt täytyy tehdä” tai ”rutiinitoimenpide”.
Avoimuus seulapyynnön yhteydessä ei ole pelkkä kohteliaisuus. Se on luottamuksen rakentamista ja huolehtimista ihmisen oikeuksista. Ilman selitystä voi tuntua järjettömältä antaa näyte, jos ei tiedä, mihin sitä edes käytetään. Tämä voi johtaa siihen, että seulat tuntuvat pelkältä kiusaamiselta ja kontrolloimiselta. Jokaisella ihmisellä on oikeus ymmärtää, miksi hänen kehoonsa tai elämäänsä puututaan. Mitä seulasta voi seurata? Onko kyse yksittäisestä testistä vai osasta suurempaa prosessia? Miksi juuri nyt? Ilman selitystä ihminen voi kokea olevansa vain toimenpiteiden kohde – ei osallinen. Se voi tuntua pakottamiselta, ei auttamiselta.
Erityisesti nuorten kohdalla on tärkeää, että huumeseulan pyytäminen ei tunnu rangaistukselta tai uhkaukselta, esimerkiksi ”jos et tee sitä tai tätä, sinulta otetaan seulat”. Seulojen pitäisi ennemmin olla mahdollisuus tilanteen selvittämiseen ja tuen löytämiseen – mutta vain, jos sitä ei tehdä pelon kautta.
Samalla tavalla kuin odotamme hammaslääkäriltä, että hän selittää meille tekemänsä toimenpiteet, tulisi meidän normalisoida myös se, että huumeseulan yhteydessä pysähdytään kertomaan miksi. Se ei ole liiallista selittämistä – se on inhimillisyyttä.
Kun selität miksi, annat ihmiselle mahdollisuuden ymmärtää, ei pelätä.
