YAD Youth Against Drugs perustettiin vuonna 1988 Irti Huumeista -yhdistyksen nuorisoprojektiksi. Projektivastaavana työskenteli Saini Mustalampi, joka oli mukana myös perustamassa YADia, kun se 2 vuotta myöhemmin (vuonna 1990) itsenäistyi omaksi yhdistyksekseen. 25-vuotissynttärivuotemme loppuhuipennukseksi Saini jakaa blogissamme muutaman mieleenpainuvan muiston YAD:n alkuvuosilta:
Alusta saakka oli selvää, että festarityö on YADin juttu. Se piti vain saada käyntiin. Soittelin ihmisille, joilla oli kanavia ja kontakteja, joiden kautta he halusivat auttaa YADia, jota poikkeuksetta kaikki pitivät hyvänä ja tuoreena juttuna. Muusikoille, tuottajille ja muille silloisille avaintyypeille.
Logoasioissa soitin Hantta Krauselle (nyk. Wilma Schlizewski) ja selitin, että meillä on kyllä yksi kyhäelmä (toimistolla ruutupaperille piirtämäni), mutta että ihan oikea logo olisi tarpeen. Hän neuvoi ottamaan yhteyttä graafikko Timo Setälään, joka maksutta ja vauhdilla kehitti tästä ruutupaperiversiosta napakan logon, jota YAD riemukseni käyttää edelleen…
Toinen muistelo liittyy tuohon valokuvaan. Se on Ruisrockista muistaakseni kesältä 1988. Samalla soittelutaktiikalla olimme saaneet festarimatkaan lainaksi (taas maksutta) mahtavan suuren sinisen keikkabussin. Toimin kuskina, koska kaikki yadilaiset olivat siihen aikaan alaikäisiä. Poimin porukan kodeistaan ja matka Turkuun alkoi. Homma meni ihan putkeen muutamaa toistuvaa keskeytystä lukuun ottamatta.
Menomatkalla poliisi pysäytti meidät kahdesti ja sain ilon puhaltaa, samoin kävi tulomatkalla ja viimeisen kerran vielä vaiheessa, jolloin oli liki aamu, saatuani heitettyä kaikki talkoolaiset koteihinsa. Bussia palauttaessani naureskelin asiaa. Sain kuulla, että mainio kulkupelimme ja festaritoimistomme oli entinen sekä Sielun Veljien että Hurriganesin keikkabussi. Menemättä yksityiskohtiin kerron, että pysäyttäneiden poliisien ilme oli näkemisen arvoinen, kun tien pientareella bussin ovi aukesi ja he saivat käteensä ensimmäisenä nivaskan uunituoreita YADin festariflyereitä iloiselta YAD-joukolta. Näillä mentiin, kotiin päästiin ja homma tuntuu edelleen kulkevan, toivottavasti vähemmillä pysähdyksillä!
Näitä olisi vielä vaikka kuinka, mutta vielä yksi: olin aikoinani Lontoossa ja bändikorttiständillä jäin tuijottamaan yhtä korttia. Faith No Moren solisti päällään YADin paita. Oli kuulemma pitänyt sitä päällään myös noukkiessaan MTV:n ison musapalkinnon. Se on sitten toinen juttu, oliko se hyvää mainosta − kummallekaan.
Samalla haluan onnitella lämpimästi 25-vuotiasta YADia kestävästä työstä, into ja tekemisen ilo jatkukoon!
– Saini Mustalampi, YAD-projektivastaava Irti Huumeista ry:ssä vuosina 1988-1990
