Vuoden 2020 Global Drug Survey -kysely sai ennätysmäärän suomalaisia vastaajia, lähes 3000 (ks. https://yad.fi/blogiartikkeli/gds). Alkoholi oli vastaajien käytetyin päihde, jota viimeisten 12 kuukauden aikana oli käyttänyt 93 % vastaajista. Seuraavaksi yleisimmät aineet olivat kannabis (83 %), tupakka (75 %), amfetamiini (48 %), MDMA (46 %) ja bentsodiatsepiinit (43,5 %).
Vuonna 2019 kerätyn aineiston pohjalta tuotettu GDS 2020 Psychedelics Report keskittyi psykedeelien, kuten LSD:n ja psilosybiinia sisältävien sienten käyttöön. LSD:n käyttöä koskeviin kysymyksiin vastasi noin 15 000 ihmistä, joista suomalaisvastaajia oli kuudenneksi eniten (5 %). Eniten LSD:tä käsitteleviin kysymyksiin vastanneita oli Saksasta (15,7 %), toiseksi eniten Yhdysvalloista (14,4 %) ja kolmanneksi eniten Australiasta 12,5 %).
Psilosybiinisienten käyttöä koskeviin kysymyksiin vastasi noin 11 000 ihmistä, joista suomalaisten osuus oli neljänneksi suurin (6,2 %). Kärkikolmikko oli sama kuin LSD:n kohdalla eli Saksa (18,1 %), Yhdysvallat (17,4 %) ja Australia (10,7 %).
Globaalisti vastaajat olivat yleisimmin käyttäneet LSD:tä 2–10 kertaa vuodessa. Yleisimmin ilmoitettu syy LSD:n käytölle oli hyvinvoinnin parantaminen (52,3 %). Toiseksi yleisin syy oli erityisen emotionaalisen huolen tai murheen käsittely (32,4 %). Noin joka seitsemäs ilmoitti käyttävänsä LSD:tä itsehoitaakseen psykiatrista tilaa (15,2 %). Tulokset olivat vastaavanlaisia psilosybiinisienten kohdalla.
Vastaajilta oli kysytty myös niin kutsutusta psykedeelien mikroannostelusta, jolla tarkoitetaan sellaisten erittäin pienten annosten käyttöä, joilla ei ole suorasti havaittavia, välittömiä vaikutuksia. Neljännes ihmisistä, jotka raportoivat niin LSD:n kuin psilosybiinisienten käyttöä GDS 2020 -kyselyssä, olivat kokeilleet mikroannostelua.
Tuoreessa tutkimuksessa psykedeelejä mikroannostelleet kyllä kokivat hyötyjä neljän viikon seurannan aikana, mutta hyödyt eivät eronneet plaseboryhmästä. Tutkijat päättelivätkin, että koetut hyödyt perustuivat plaseboon eli lumevaikutukseen.
Yli 6500 ihmistä vastasi GDS:n osioon, jossa tutkittiin itsehoitoa psykedeeleillä. LSD, MDMA ja psilosybiinisienet olivat yleisimmät aineet, joita raportoitiin käytettävän psykiatrisen tilan tai henkisen kärsimyksen (emotional distress) itsehoitoon.
GDS2020-vastaajien joukossa yleisimmät taustalla olevat psykiatriset sairaudet tai muut huolet, joita psykedeeleillä itsehoidettiin, olivat masennus, ahdistuneisuus ja ihmissuhdeongelmat. GDS:n tutkijoiden mukaan tulokset viittaavat siihen, että monet kokevat nykyiset hoitomuodot joko riittämättöminä tai muuten epähoukuttelevina.
Psykedeeliavusteinen psykoterapia on herättänyt huomiota myös Suomessa (esim. YLE 2021; HS 2021), vaikka kotimaista tutkimusta ei ole saatu käynnistettyä, toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa.
Psykedeelitutkimusyhdistys ry:n hallituksen puheenjohtaja, post doc -tutkija ja psykologi Samuli Kangaslampi kommentoi alan kehitystä ja GDS:n psykedeeliraportin löydöksiä:
”Kyselyn tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että omin päin psykedeelejä käytetään tyypillisesti varsin harvoin ja melko maltillisin annoksin. Merkittävä osa vastanneista raportoi kuitenkin myös psykedeelien mikroannostelua, eli hyvin pienten, käytännössä ei-psykoaktiivisten, annosten toistuvaa käyttöä. Tähänastinen, toki puutteellinen, tieteellinen tutkimus ei tue käsitystä, että tällaisilla mikroannoksilla olisi juurikaan, jos mitään, hyödyllisiä vaikutuksia. Mikroannostelusta näyttää kuitenkin muodostuneen jonkinasteinen trendi.
Osa vastanneista kertoi käyttönsä liittyneen mielenterveysongelmien tai psyykkisen ahdingon itselääkintään, erityisesti masennus- tai ahdistusongelmiin. Saatavilla olevien mielenterveyshoitojen vaikuttavuus ei ole kehittynyt merkittävästi viime vuosikymmeninä, mikä saattaa näkyä siinä, että ihmiset hakevat apua ongelmiinsa myös tällaisista vaihtoehdoista. Uutisointi psykedeelien kliinisen potentiaalin tutkimuksesta on saattanut myös lisätä kiinnostusta. Useimmat vastanneet olisivatkin valmiita käyttämään psykedeelejä myös osana virallista, säänneltyä hoitojärjestelmää. Erityisesti masennuksen psykedeeliavusteisen hoidon tutkimukset ovat jo varsin pitkällä, ja on mahdollista, että tällainen hoitomuoto tulee saataville lähivuosina Suomessakin.
Tutkimuskonteksteissa tuettu ja tarkkaan suunniteltu psykedeelin, yleensä psilosybiinin, annostelu on havaittu varsin turvalliseksi. Tässä kyselyssä neljä prosenttia jonkin psykedeelin itselääkinnällistä käyttöä raportoineista kuitenkin kertoi hakeutuneensa ensiapuun käytön seurauksena. Tämä on verrattain suuri osuus. Vaikka kyse epäilemättä on yleensä psyykkisistä, ei niinkään fyysisistä, hätätiloista, se muistuttaa psykedeelien käyttöön omin päin liittyvistä riskeistä, erityisesti negatiivisista, ahdistusta tai paniikkia aiheuttavista kokemuksista.”
Lisätietoja antaa:
Aleksi Hupli, GDS:n maakoordinaattori, Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija, aleksi.hupli@tuni.fi
Samuli Kangaslampi, Psykedeelitutkimusyhdistys ry:n hallituksen puheenjohtaja, post doc -tutkija, psykologi, samuli@kangaslampi.net
