Kannabiskeskustelu on vaarallista vain silloin, kun sitä ei käydä. Kannabiksen käyttö sen sijaan ei ole vaaratonta, eikä vaaroja saada poistettua käyttäjiä rankaisemalla. Käytön dekriminalisointi, eli käyttörikoksesta luopuminen vähentäisi haittojen muodostumista huomattavasti ja helpottaisi avun piiriin hakeutumista.
Rangaistuksesta luopumista kannattavat sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL että Maailman terveysjärjestö WHO. THL kannattaa kaikkien huumausaineiden käyttörikoksesta luopumista.
Ylen suorittaman kyselyn mukaan 138 kansanedustajasta 122 vastustaa ja vain 15 kannattaa huumeiden käytön rangaistavuudesta luopumista.
Miksi käytöstä ylipäätänsä halutaan rangaista ja kenen etua sillä ajetaan?
Ilmeisin perustelu käytöstä rankaisemiselle on ennaltaehkäisevä pelotevaikutus, mutta käytöstä rankaiseminen ei ole todistettavasti vähentänyt käyttöä. Nuorille rangaistukset ja pelottelu eivät toimi päihdehaittoja ehkäisevästi, vaan parasta ehkäisevää päihdetyötä on avoin keskustelu, tuomitsemattomuus ja varhainen tuki. Ihmiset tarvitsevat turvallisen, tuomitsemattoman ympäristön pohtia käyttöään ja tällä hetkellä mahdollisuudet siihen ovat todella rajatut. Oikea-aikaisella faktatietoihin perustuvalla päihdekasvatuksellisella keskustelulla voidaan ehkäistä haittojen muodostumista tehokkaasti.
Ongelmakäyttö on usein yksilön keino hakea helpotusta jo käyttöä edeltäviin ongelmiin. Mitä ongelmallisempaa käyttö on, sitä ongelmallisempaa siitä rankaiseminen on. Ongelmia ei poisteta niitä lisäämällä, vaan niiden perimmäisiin syihin tutustumalla. Rangaistuksen pelosta johtuva käytön salailu voi aiheuttaa psyykkistä kuormaa ja sosiaalista syrjäytymistä. Silloinkin kun kannabiksen käyttö on hallinnassa, rekisterimerkintä voi vaikeuttaa asioita usealla elämän osa-alueella, esimerkiksi työ- tai opiskelupaikan saaminen voi hankaloitua.
Poliisilla ei ole resursseja puuttua jokaiseen käyttörikokseen ja rangaistukset vaihtelevat tapauskohtaisesti – joskus käytöstä rangaistaan, joskus ei, joten tämä on myös tasa-arvokysymys. Kannabiksen käytöstä aiheutuvien haittojen siirtäminen rikosoikeuden piiristä sosiaali- ja terveyspalvelujen piiriin vähentäisi monia haittoja itsessään ja yleisen mielipideilmapiirin muutos helpottaisi avun piiriin hakeutumista. Tarvitaan tukea, ei tuomioita.
Blogin ovat kirjoittaneet YAD:n VAIKUTA!-iltojen vapaaehtoiset
