Viime aikoina päihteitä koskeva viestintä on ollut vilkasta perinteisissäkin tiedotusvälineissä, mutta etenkin sosiaalisen median puolella peistä on taitettu intohimoisesti ja antaumuksella alkoholipolitiikasta.
Vääristelemätön tutkimustieto alkoholimarkkinoinnin vaikutuksista nuorten alkoholinkulutukseen tukee mainonnan sääntelyn tarpeellisuutta, mutta toisaalta rajoituksia saattaa olla vaikea perustella päihteisiin järkevästi suhtautuvalle alkoholin kohtuukäyttäjälle. Väestön enemmistöä edustavan kohtuukäyttäjän närkästys on aiheellinen, vaikka itse markkinointikielto tuskin onkaan ongelman ydin. Hyvin perusteltujen rajoitusten sijaan vihastusta aiheuttanee ennemminkin virkamiesten tapa käsitellä kansalaisia hallintoalamaisina, joihin viranomainen voi kohdistaa mielivaltaa, vaikka sillä ei olisi lailla tavoiteltujen lopputulosten kannalta mitään merkitystä. Tieto siitä, että on alati pikkumaisen kyttäyksen kohteena, laskee elämänlaatua, vaikka alkoholinkäyttö ei olisikaan mikään olennainen elämänsisältö.
Lyömäaseiksi #viskigatessa ovat päätyneet niin tutkimustieto kuin myös henkilökohtaiset kokemukset ja näkemykset siitä, miten asiat ovat ja miten niiden tulisi olla. En voi välttyä ajattelemasta, että näitä kahta näkökulmaa voisi hyödyntää päihteisiin liittyvässä keskustelussa tehokkaamminkin. Toki tutkimustiedon ja kokemustiedon välillä on tietty perustavanlaatuinen ristiriita. Tutkimustieto kun kertoo keskiarvoista ja tarjoaa tilastollista kokonaiskuvaa, josta jää kuitenkin puuttumaan yksilötason selitysvoima ja kokonaiskuvaan vaikuttavat yksityiskohdat.
Tilastoissa ei ole todellisia ihmisiä vaan teoreettisia keskiarvotapauksia. Jokaisen yksilön kokemus on erilainen, joten erilaisia ovat väistämättä myös ne tarinat, joilla yksilöt maailmankuvansa ja mielipiteensä rakentavat. Laadukkaassa päihdekeskustelussa tutkimus ja henkilökohtaiset kokemukset eivät riitele keskenään vaan tukevat toisiaan. Tällainen monia eri näkökulmia huomioiva keskustelu nuorten kanssa on tavoitteenamme Expa-hankkeen huumekasvatuksessa, jota teemme yhdessä vapaaehtoisten kokemusasiantuntijoiden kanssa peruskoulun päättäneille nuorille. Kokemusasiantuntijamme ovat 18–35-vuotiaita nuoria aikuisia, joilla on omakohtaista kokemusta huumeidenkäytöstä.
Monesti päihdekasvatustyötä vaikeuttaa menneisyyden painolasti, kuulijoiden ennakko-olettamus siitä, että ehkäisevää työtä tekevät edustaisivat jotakin narkofobisten ilonpilaajien joukkoa, joka haluaa sabotoida kaikkien muiden mahdollisuudet nauttia elämästä. Ainakaan YAD:n huumekasvatuksessa kyse ei ole siitä, sillä pikemminkin yritämme luoda mahdollisuuksia tasapuoliseen ja avoimeen keskusteluun huumeiden käytöstä ja käyttäjistä (sekä tietysti muistuttaa, että elämästä voi nauttia myös ilman päihteitä). Tasapuolinen keskustelu edellyttää paitsi ongelmien tiedostamista, myös asiallista ja kiihkotonta lähestymistapaa. Haluamme tukea nuoria ajattelemaan ja muodostamaan mielipiteitä itse, sillä se on yksi edellytys hyvien valintojen tekemiselle elämässä. Jokainen meistä voi omalta osaltaan auttaa nuoria muodostamaan kriittisen tarkastelun kestäviä mielipiteitä vaalimalla päihdekeskustelussa malttia ja rakentavia näkökulmia eri mieltä olevien keskustelijoiden mustamaalaamisen ja syyttelyn sijaan.
Onko sinulla huumeidenkäytöstä omaa kokemusta, jota haluaisit käyttää muiden avuksi? Ensi maanantaina 27.10. Tampereella ja 3.12. Jyväskylässä alkaa YAD:n Expa-hankkeen kokemusasiantuntijakoulutus, Jalostamo, jossa opetellaan käyttämään omaa kokemusta ehkäisevässä huumetyössä: opitaan vuorovaikutustaitoja ja jaetaan tietoja käyttäjistä ja käyttökulttuurista. Kunkin osallistujan itsetuntemus yhdistyy muiden kokemuksiin ja tutkittuun tietoon käyttäjistä. Toiminta on suunniteltu tukemaan päihteettömyyttä ja toipumista, joten osallistujien hyvinvointi on tärkeässä roolissa myös koulutuksessa. Koulutuksen käytyäsi pääset keskustelemaan peruskoulun päättäneiden nuorten kanssa huumeista entisten käyttäjien kanssa luodun huumekasvatusmenetelmän tuella. Tehtävänäsi on tuoda esiin omia kokemuksiasi ja jakaa sitä tietoa, jota ei voi saada kuin itse kokemalla. Työparinasi oleva työntekijä hoitaa käytännön asiat, ohjaa kanssasi tilannetta ja tuo tarvittaessa mukaan myös tutkimustietoa. Koulutus alkaa pian, joten ota oitis yhteyttä, jos kiinnostuit!
– Juuso Armila, Kokemusasiantuntijuus-hankkeen projektityöntekijä, YAD ry
