Kiinnostaako huumeet -blogin vieraskynät sauhusivat Keski-Suomen Opistolla, kun nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen opiskelijat tuottivat media- ja verkko-ohjauksen tunnilla sisältöä blogiimme. Oli hienoa päästä kurkistamaan tulevien nuorisotyön ammattilaisten ajatuksiin ehkäisevästä päihdetyöstä – kiitos kaikille kirjoittajille!
Valitsimme julkaistavaksi Sannan, Jarin ja Tuomaksen kirjoituksen, jossa he kertovat vierailusta YAD:n toimistolla ja jakavat nuorten päihdeongelmiin liittyvän oman kokemuksensa:
Syrjäytyneiden ohjaajien mietelmiä
Olimme siihen asti pieniä kissanpentuja, joiden silmät aukesivat tutustumiskäynnillämme YAD:n tiloihin Jyväskylään. Kuuntelimme hyvin suurella mielenkiinnolla eri toimintatavoista huumeiden ehkäisyyn liittyen. Arvostus ja kiinnostus vapaaehtoistyötä kohtaan nousivat erittäin paljon. YAD:n toimitila oli esteettisesti helposti lähestyttävä ympäristö ja siellä oli miellyttävä ilmapiiri. YAD:n toimisto oli vaikeasti löydettävissä ensimmäisellä käyntikerralla, mutta kaiken sen vaivan arvoista.
Meillä kaikilla oli jo entuudestaan jonkinlaista kokemusta huumeiden ja päihteiden vastaiseen työhön liittyen. Meidän mielestämme huumeet ovat suurempi ongelma kuin muut päihteet. Nuoren suusta olemme kuulleet, että huumeita on helpompi hommata kuin alkoholia, koska huumeet on helpompi piilottaa kuin mäyräkoirallinen kaljaa. Lisäksi huumeet on helppo kätkeä tavallisten tupakanpurujen sekaan, jossa ne välttävät tarkkaavaisten ja tunnollisten ohjaajien katseet. Perjantaisin on tapana pitää bileet, jossa porukalla päihdytään. Suurella mahdollisuudella jollain bilettäjästä on huumeita tai muita nappeja/pillereitä takataskussa.
Jos onnistumme yhdenkin nuoren pelastamaan liialliselta päihteiden käytöltä, on ohjaajan työ niiltäkin osin ollut onnistunut ja antoisa. Ja ehkä tämä pelastettu nuori esimerkillään voi auttaa jotain toista nuorta päihdeongelmissa.
– Sanna, Jari ja Tuomas, Keski-Suomen Opiston nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen opiskelijat
Ehhe, otsikosta päättelin että syrjäytyneet ohjaajat nyt kertovat mietteitään.
Tekstikin oli aika, noh, hämmentävä, mutta niinhän se on, että kullakin saa olla juuri ne mietteet mitkä itselleen parhaaksi kokee. Kyllä silti hämmentää, että tällaisen tekstin kirjoittaja(t)ko sitten niitä nuoria tulevaisuudessa ohjastaa.