Kannabis on ollut isosti otsikoissa viime viikkoina, eikä vähiten käytön ja hallussapidon dekriminalisaatiota ajavan kansalaisaloitteen johdosta. Myös muita ajankohtaisia kannabisuutisointeja seuranneena ei voi muuta kuin toivoa jatkossa aiheen monipuolisempaa ja maltillisempaa tarkastelua mediassa. Kannabiksen ”hyvä vai paha” –asetelma ja siitä seuraava puolien valitseminen sekä valittua puolta tukevien argumenttien yksipuolinen esittäminen ei ratkaise niitä haasteita, joita asian ympärillä on aidosti ratkottavana.
Päihdepolitiikkaa tehtäessä ja lakeja säädettäessä tulisi jättää tunteet, henkilökohtaiset mielipiteet ja ennakkoluulot syrjään. Kannabiskysymystä tarkasteltaessa on tärkeää käsittää, että kannabiksen käyttö on joillekin riski, joka voi aiheuttaa erilaisia haittoja. Se milloin ja kenellä nämä haitat ilmenevät, riippuu lukuisista eri tekijöistä, kuten henkilön taustasta, persoonallisista ominaisuuksista, elämäntilanteesta ja käyttötavoista.
Samaan aikaan meillä on kasvava ryhmä ihmisiä, jotka käyttävät satunnaisesti ja/tai säännöllisemmin kannabista, ilman erityisiä, itse aineesta johtuvia, koettuja haittoja. Erityisesti tämän ryhmän edustajat ajavat dekriminalisaatiota, eivätkä perusteet ole mitään tuulesta temmattuja. Lakialoitteen vireille laittaneet ovat halunneet myös korostaa, ettei aloite sinällään ole viesti kannabiksen haitattomuudesta, vaan pikemmin yritys vähentää haittoja. Päihdepolitiikkaa on kuitenkin syytä aina tarkastella kokonaisuutena, huomioida eri ihmisryhmiä, puntaroida eri ratkaisujen hyödyt ja haitat ja pyrkiä vähentämään päihdehaittojen kokonaispottia. Tässä valossa kannabiksen laillistaminen ei ole mitenkään ongelmatonta.
Juupas-eipäs –keskustelu kannabiksen ympärillä ei johda mihinkään. Tilanteeseen pitää etsiä pragmaattisia, käytännönläheisiä ja realiteetit tunnustavia ratkaisuehdotuksia. YAD Youth Against Drugs ry on osaltaan pyrkinyt avaamaan keskustelua esittämällä käyttäjien kohtelun parantamista ja kiinnijäämisseurausten lieventämistä, kuten huomautusmenettelyyn siirtymistä sakotuksen sijaan, syrjäytymisen ehkäisyyn ja yleisinhimillisyyteen vedoten. Lisäksi tarvitaan laadukasta ja monipuolista kannabistietoutta ja ehkäisevää työtä sekä toimivia interventioita alaikäisten käyttöön liittyen. Kannabiksenkäytöstään haittoja kokeville tulee olla omia matalan kynnyksen neuvonta- ja tukipalveluita.
Pelkät kiellot ja rajoitukset tai silmien sulkeminen eivät vastaa tilanteeseen, jossa kohta viidesosa aikuisväestöstä on kannabista kokeillut. Erilaisia lähestymistapoja tarvitaan, ennen kaikkea pitää tarkistaa asenteita ja nähdä aina ihminen potentiaaleineen. Paljon voidaan kannabispolitiikan ja viranomaiskäytäntöjen päivittämiseksi tehdä, ilman kannabiksen varsinaista laillistamistakin.
– Rosita Juurinen, toiminnanjohtaja, YAD Youth Against Drugs ry –
Hyvä ja kiihkoilematon kirjoitus. Tosin olen edelleen sitä mieltä, että valtio saisi ottaa toisenkin (turvallisemmaksikin tituleeratun) päihteen monopoliinsa. Kannabis-alkoholi kun ei ole mikään erityisen vaarallinen tai houkuttelevakaan yhdistelmä, eli ei kannabiksen laillistaminen aiheuttaisi alkoholinkaan kanssa yhdessä käytettynä ongelmia, tuo kombo kun kuulemma aiheuttaa pääasiassa väsymystä, voidaan jopa kuvitella että tämä vähentäisi alkoholinkäyttäjien väkivaltaisuutta humalassa, mene ja tiedä.
Mitä tässä tarkoitan on, että kannabis ei vaihtoehtona alkoholille ole lainkaan huono.
Omasta kokemuksesta voin sanoa että omaa (silloin tällöin liiallistakin) alkoholin käyttöä kannabis on rajoittanut hyvään rommi/viski paukkuun samalla kun käytän kannabista.
Nyt kun olen ollut käyttämättä parisen viikkoa niin hengenahdistus on lisääntynyt siinä määrin että tarvitsen päivittäin lääkitystä astmaani joka on kannabiksen avulla ollut lähes oireeton. Mielentilassani en ole huomannut muutoksia, enkä muutenkaan elämässäni. Takana 10V kasvatusta ja lähes päivittäistä käyttöä useita grammoja päivässä. Olen keskustellut useiden Terveydenhoitoalan ammattilaisten kanssa omasta päihteidenkäytöstäni ja yleinen mielipide on ollut että en ole päihdeongelmainen.
Haluaisin kuulla lisää että mitä haittoja voidaan vähentää ilman laillistamista esim. omalla kohdallani? Ainoat hankaluudet kannabiksen vuoksi ovat tulleet lainsäädännöstä ja siitä että on joutunut soittamaan töihin putkasta että en pääse tulemaan kun olen putkassa kannabiksen kasvatuksen takia. (työpaikka ei ole mennyt koska pomo ymmärtää asian.)
Toki ymmärrän että YAD:lla on pääpaino lapsissa ja nuorissa mutta minkälaisen signaalin antaa nykyisen kaltainen valehtelu poliisien taholta? <a href="http://lvs.fi/2013/02/13/vesilahdelta-loytyi-huumekasviviljelma/" Ei se ainakaan ole omiaan lisäämään kansalaisten luottamusta virkavaltaan, koska suurin osa ihmisistä ja varsinkin nuorista osaa nykypäivänä hakea FAKTAtiedot itse.
Toki ihmiset on erilaisia ja erilaisissa elämäntilanteessa, mutta en minäkään vaadi roskaruoan laittomaksi julistamista sen vuoksi että itse olen siihen koukussa ja vähintään 2-3krt/vko pitää saada jonkinsortin herkullinen kerrosateria.
Kiitos näkemyksistäsi Ari! Sinun osaltasi haittojen vähennystyölle ei sitten vissiin erityistä tarvetta ole, jos et juuri haittoja koe? Tosin tuo esittämämme käytöstä rankaisemisen korvaaminen huomautuksella tai toimenpiteistä luopumisella lienee kuitenkin sinunkin intressien mukaista? Olemme myös esittäneet kotikasvatuksesta seuraavien rangaistusten uudelleenarviointia, kohtuullistamisen paikkaa olisi siinäkin. Olemme laatineet suosituslistaa siitä, miten kannabiksen käyttäjien kohtelua voisi parantaa viranomaisten toimesta ja esim. terveyspalveluissa käyttäjiä kohdattaessa. Nämä seikat saattavat koskettaa myös sinua.
Kaikenkaikkiaan viestimme on se, että monipuoliset, ratkaisukeskeiset keinot ovat tarpeen, jotta kannabiksen käyttöön (syystä tai toisesta) liittyviä haittoja voidaan ehkäistä ja vähentää eri käyttäjäryhmien osalta.
Kannabiskannanottomme oheismatskut löytyy täältä: http://www.yad.fi/toiminta/ajankohtaista/760-yad-ottaa-kantaa-kanna:bispolitiikkaan
Kirjoitatte:
“Paljon voidaan kannabispolitiikan ja viranomaiskäytäntöjen päivittämiseksi tehdä, ilman kannabiksen varsinaista laillistamistakin.”
Lainsäädäntöhän antaa jo nyt mahdollisuudet siirtyä (kokonaan) huomautusmenettelyyn käytön ja pienten määrien hallussapidon kohdalla. Työkalut ovat olemassa, mutta poliisi ei niitä halua käyttää. Tämä on toisaalta poliisin näkökulmasta ymmärrettävää; ovathan huumerikolliset hyvä keppihevonen (lisä)määrärahojen vaatimiseen.
Haluaisinkin kysyä, mitä konkreettisia toimenpiteitä ehdotatte viranomaiskäytäntöjen päivittämiseen jos nykyistä lainsäädäntöä ei mielestänne tarvitse muuttaa? Millä tavalla muutokset voitaisiin toteuttaa?
En löytänyt myös kannanotostanne mitään mainintaa kotikasvatuksesta. Näettekö te YAD:ssa nykytilanteen ongelmallisena, jossa omaan käyttöön tapahtuvasta kotikasvatuksesta rankaistaan kovemmin kuin kannabiksen ostosta pimeiltä markkinoilta? Kotikasvatuksesta kun seuraukset ovat käräjäreissu + päiväsakkoja ja/tai ehdollista vankeutta kun taas pelkästä hallussapidosta saa rikesakon tai selviää hyvällä onnella huomautuksella.
Hatunnosto joka tapauksessa kiihkottomasta kannanotosta. Kieltolakipolitiikka ja silmien ummistaminen ei toimi, tarvitaan laajasti erilaisia toimenpiteitä.
Elmeri, tässä vastausta vähän viiveellä.. Tosiaan ehdotamme että poliisin ohjeistusta toimia pienten hallussapitomäärien tilanteissa muutettaisiin lievemmäksi & yleissitovammaksi, varsinaista lakimuutostahan se ei vaadi. Tätä viestiä YAD on vienyt mm. huumausainepoliittiseen työryhmään, jossa myös poliisihallitus on edustettuna.
Kotikasvatusasiassa tarvittaisiin myös kohtuullistamista. Haasteena on toki varmistaa onko kyseessä pienimuotoinen omaan käyttöön kasvattaminen vai myydäänkö esim. alaikäisille tms. jolloin on kyseessä hieman eri juttu. Poliisin resurssit eivät mitenkään riittä kaikkien käyttäjien tai parin kasvin kasvattajien vahtaamiseen (mikä ei ole järkevääkään), siksi olisi hyvä saada selkeä ohjeistus siitä, minkä laatuisiin huumausainejuttuihin voimavarat suunnataan.
Hieno kirjoitus, ehdottomasti. Kannabiksen laillistaminen on todella hyvin laaja kysymys. Ymmärtääkseni dekriminalisointialoite tarkoittaa pienen osan muuttumista tässä kokonaisuudessa.
Siis parin kannabiskasvin kasvatus, pieni hallussapito ja jointin polttaminen ei aiheuta rikosoikeudellisia seuraamuksia. Muut yksityiskohdat hiotaan lain valmisteluvaiheessa. Kuitenkin kysessä on kolmiportainen ketju valmistus/hallussapito/käyttö. Ja tarkoitettu täysi-ikäisille.
Toisaalta kannabiksen myyminen on edelleen rangaistavaa ja lapsille myymisen pitää aiheuttaa aina ehdottoman vapausrangaistuksen. Samoin salakuljetus on edelleen rikollista ja teollinen suurien määrien valmistus samoin. Myös muihin huumeisiin suhtaudutaan kuten ennenkin.
Tämä pieni muutos kokonaisuuteen vähentäisi merkittävästi kieltolain aiheuttamia haittoja ja voidaan vapautunutta viranomaiskapasiteettia käyttää näiden muiden, varsinaisten ongelmien hoitoon.