.
Kiinnostaako huumeet?
Kirjoituksia ehkäisevän huumetyön kulisseista
Tervetuloa YAD Youth Against Drugs ry:n blogiin.
Julkaisemme järjestön työntekijöiden, vapaaehtoisten sekä toisinaan vierailevien kynäniekkojen mielipiteitä ja kokemuksia ajankohtaisista asioista huume- ja järjestökentältä.
Pääset siis kurkistamaan ehkäisevän huumetyön kulissien taakse.

Alustavia Global Drug Survey 2020 tuloksia – päihteiden käyttö ennen koronaa

tammikuu 26, 2021

25. tammikuuta julkaistu Global Drug Survey (GDS) 2020 keräsi ennätysmäärän suomalaisia vastaajia.

Kun vuoden 2019 kyselyyn vastaajia kertyi noin 2200, vastasi vuoden 2020 kyselyyn 2835 henkilöä. On tärkeä painottaa, ettei kysely kuitenkaan ole väestötasolla edustava, vaan toimii parhaiten päihteisiin liittyvien trendien havainnoinnissa.

On tärkeä pitää myös mielessä, että vuoden 2020 kyselyn aineisto kerättiin vuoden 2019 lopussa eli ennen Covid19-pandemiaa. Vuoden 2021 Global Drug Survey, jossa on myös koronan vaikutuksiin liittyviä kysymyksiä, on edelleen käynnissä.

Alkoholi yleisimmin käytetty päihde – naiset katuvat humaltumista miehiä useammin

Suurin osa suomalaisista vastaajista oli miespuolisia ja alle 25-vuotiaita. Yleisin käytetty päihde suomalaisvastaajien keskuudessa oli alkoholi, jota viimeisen 12 kuukauden aikana oli käyttänyt 93 % vastaajista. Seuraavaksi yleisimmät aineet olivat kannabis (83 %), tupakka (75 %), amfetamiini (48 %), MDMA (46 %) ja bentsodiatsepiinit (43.5 %).

Keskimäärin ensiapuun alkoholin takia oli globaalista vastausmäärästä hakeutunut noin 2 prosenttia vastaajista, vastaava luku Suomen osalta oli 4 prosenttia. Seitsemän prosenttia alle 25-vuotiaista ja 2.5 prosenttia yli 25-vuotiaista suomalaisista naisista oli hakeutunut ensiapuun alkoholin takia viimeisen 12 kuukauden aikana. Vastaavat luvut miehillä oli 4.2 % alle 25-vuotiaista ja 2.4 % yli 25 vuotiaista.

Suomi sijoittui viidenneksi globaalissa vertailussa, jossa kysyttiin niiden päivien määrää, jolloin vastaaja oli juonut itsensä humalaan (noin 30 päivänä viimeisen 12 kuukauden aikana). Ykkössijalla oli Skotlanti (33.8 päivää), tiukkana kakkosena Englanti (33.7 päivää), kolmantena Australia (31.8) ja neljännelle sijalle ylsi Pohjoismaista Tanska (31.3). Globaali keskiarvo oli noin 21 humalapäivää viimeisen vuoden aikana.

Kuitenkin seitsemän prosenttia suomalaisvastaajista ilmoitti, ettei ollut kertaakaan juonut itseään humalaan viimeisen vuoden aikana.

Suomalaisista naisvastaajista ilmoitti katuneensa humaltumista 34 prosenttia juomiskerroista. Vastaava luku miehillä oli 25 prosenttia. Maailmanlaajuisesti hieman yli 70 prosenttia vastaajista katui humaltumistaan ainakin kerran viimeisen vuoden aikana. Pääsyyt siihen, että humaltuminen oli edennyt pidemmälle kuin vastaajat olisivat halunneet, olivat liian nopea juominen, juominen suurkuluttajien kanssa (big drinkers) ja sekajuominen. Pääasialliset seuraamukset katumukseen johtavasta humaltumisesta oli paha krapula, jonkin sellaisen sanominen mitä ei olisi normaalisti sanonut, ja lisääntynyt ahdistus seuraavana päivänä.

Global Drug Survey’n perustaja ja päihdepsykiatri Adam Winstock on yhdessä kahden muun tutkijan kanssa kirjoittanut tarkemmin alkoholin ja katumuksen välisestä yhteydestä ja tarjoavat keinoja välttää katumukseen johtavaa humalajuomista.

Kirjoittaja:

Aleksi Hupli
GDS maakoordinaattori
Yhteydenotot: aleksi.hupli@tuni.fi